• Merestä ja saaristosta
• Kymijoesta  
• Rapakivestä
• Rajoista
• Monista kulttuureista
• Idän ja etelän merkeistä
• Maataloudesta
• Suurteollisuudesta  

Merestä ja saaristosta

Sepra -yhdistys tekee työtään Itämeren rannalla. Suomenlahdenrantaviivaa on linnuntietä mitaten yli 70 kilometriä, edustallaanitäisen Suomenlahden saaristo. Satoja saaria noin 1500 neliökilometrinalueelle. Unohtumatonta merellistä luontoa. Idyllisiä saaristokyliä,seitsemässä saaressa ympärivuotista asutusta. Vanhastaan tärkeä väylämaailmalle; Tallinnaan, Pietariin, Tukholmaan, Riikaan, kauemmaksikin -ja Virumaalle seprakumppanien luo. Mahtavat puitteet lomailuun jakalastukseen. Mutta läntiselle veneilijälle vielä löytämätön helmi: He purjehtivat useimmiten länteen, mistä sitten lähtevätkin?

Itäisen Suomenlahden kansallispuisto
Tammio ja Kuorsalo - saarikylät Haminassa (Jani Yläjääski)
Haapasaari - kylä kaukana ulapalla
Vuoroliikenne Haapasaareen
Kaunissaari - sua kaivaten (katso myös Pyhtään kunnan sivut )
Vuoroliikenne Kotkasta Kaunissaareen
Haminan saaristo

Kymijoesta

Päijänteen ja Saimaan vedet mursivat 6000 vuotta sittenitselleen uuden lasku-uoman. Syntyi Kymijoki. Nyt Saimaan vedetlaskevat jo toisaalle, mutta vieläkin Kymi purkaa viiden suuhaaransakautta vettä Itämereen keskimäärin yli 300 kuutiometriä sekunnissa.Virta on ollut tärkeä ihmiselle monessa: Kalanpyynnissä ja puunkuljetuksessa, energian antajana ja viemärinä. Myös innoituksenlähteenä. Parhaillaan on mietittävänä viemärivaiheen jälkeinen käyttö.Monet jokivarren asukkaat haluaisivat pitää sen nykyisellään - hyödyntäen sen ylivertaisia luontoarvoja. Kymi odottaa päätöstä...

Kymijoen kalastuksesta
Kymijoen vesiensuojeluyhdistys
Kymijoen tilan kehitys
Valkmusan kansallispuisto Kymijoen suistossa
Langinkosken kalastusmaja - Venäjän keisarin piilopaikka
Ruotsinpyhtään ruukkialue - vanha ruotsalainen ruukki Kymen Ahvenkosken haarassa
Strukan käsikäyttöinen sulku Kymen Pyhtään haarassa

Rapakivestä

Sepra -yhdistys ahertaa maailman suurimman rapakiviesiintymänpäällä. Yksi rapakiven tyyppi - pyterliitti - on saanut nimensäSepra-alueella Virolahdella sijaitsevan Pyterlahden kylän mukaan.Rapakivi on suomen kielen levinnein sana - se on sellaisenaan kaikissamuissakin kielissä. Rapakivi osaa rapautua erinomaiseksitientekoaineeksi, mutta kiinteänä se on kestävimpiä rakennuskiviä.Siitä on tehty monumentteja mm. Pietariin. Napoleonkin lepää siitätehdyn jalustan päällä. Suomea kivi on puolustanut Mannerheim-linjan jaSalpa-aseman panssariestekivinä. Nyt kiveä viedään raakakivenäjalostettavaksi mm. Ranskaan, Italiaan ja Kiinaan. Siis painavana raakakivenä merten taakse jalostettavaksi?

Rapakivi - Kymenlaakson maakuntakivi
Suomen kallioperäkartta ,   (rapakivialueet punaisella)

Rajoista

Aluetta halkoo kaksi vanhaa Venäjän - Ruotsin rajaa: 1721 rajaVirolahdella ja 1743 rauhan raja Kymijoella. Sota on ollut alueellaaikoinaan tuttu vieras. Nyt alue rajoittuu Venäjän rajaan ja raja onrauhallinen - tai ei oikeastaan. Sen ylitse käy ympärivuorokautinenrekkojen ja matkustajien virta. Tavaraa idän markkinoille. SuomalaisiaVenäjälle bensanostoon ja venäläisiä ostoksille Helsinkiin. Voisiko siitä olla muutakin hyötyä tälle alueelle?

Vaalimaan rajanylityspaikka
Vaalimaa, videokuva

Monista kulttuureista

Alue on eteläisen Suomen monikulttuurisin toimintaryhmäalue.Alueella puhutaan Suomen kahta kieltä, suomea ja ruotsia; kahtapäämurretta, hämettä ja karjalaa. Rannikon kulttuuri on erilainen kuinsisämaassa; teollisuusyhteisöissä elämisen malli toinen kuinmaalaiskylissä. Yhteydet Viroon ovat jättäneet jälkiä, samoinkauppamatkat Pietariin. Venäläisaika toi alueelle venäläisiä,suurteollisuuden nousu muuttajia muualta Suomesta, Norjasta jaSaksasta, viime sota Karjalasta. Suuret satamat ovat tuoneetvaikutteita ympäri maailmaa. Nyt aluetta halkoo Suomen vilkkainulkomaalaisväylä. Entistä useampi asukas puhuu kotikielenään venäjäätai viroa. Sekava alue siis? Joka kylässä oma kulttuuri, joissakin useita. Mutta kulttuureissahan on voimaa?

Vieraskielisten määrä alueella 1998 (Sepran ohjelman kuvio 12)

Ruotsinkielisiäasui vuoden 1998 lopussa Sepra-alueen kunnissa 1936 henkeä. Seuraavaksi suurin ryhmä oli Venäjää äidinkielenään puhuvat.

Lähde: Tilastokeskus

Suuri rantatie Turku-Viipuri   (Möyhemmin Helsinki-Pietari)

Idän ja etelän merkeistä

Kun alueen rantaseutujen lapsi kysyy kaveriltaan: "Tuut siämunkaa?", hän samalla todistaa murteellaan kotiseutunsa ikiaikaisistayhteyksistä Viroon. Lähelle Viron rannikkoa ulottunut saaristo muodosti"sillan" Suomenlahden yli. Viroon uskaltauduttiin pienelläkin veneellä.Yhteydet olivat tiiviitä: Meren yli muutettiin ja kuljetettiin tavaraa;ystävystyttiin ja rakastuttiinkin; käytiin seprakauppaa ja tavattiinseproja. Matkaajat toivat tuliaisinaan suomen kieleen sanan "Viro".Juuri Sepra-aluetta vastapäätä on maakunta Virumaa, josta nimi saialkunsa. Nyt silta Viroon on taas rakentumassa. Voisiko siitä olla hyötyä nytkin?

Lisää seprakaupasta Kymenlaakson Maakuntamuseon sivuilta

Kun matkalainen ihmettelee rannikon kummallisia nimiä;vaikkapa Neuvoton, Rooki, Almentaali; hän ei ehkä tiedä, että ne ovatperäisin Saksasta. Ne ovat muistoja hansakauppiaiden ajasta,saksalaisista yhdyskunnista. Hansat ostivat täältä enimmäkseen kalaa.Nyt Saksa on taas saman tullialueen piirissä, kotimarkkina-aluetta meille?

Kun kulkija ihmettelee hepokattien tenhoavaa soittoa loppukesänlämpiminä öinä - vahvempaa kuin missään muualla Suomessa - hän ei ehkätiedä, että se on muisto venäläisajasta. Hepokatti muutti alueelleVenäjän armeijan kuormastoissa suurten linnoitustöiden ja varuskuntienaikaan. Tuon ajan linnoituksiakin on jäljellä: Hamina, Kyminlinna,Ruotsinsalmi ja Liikkala. On myös rakennuksia, raunioita ja tarinoita. Historian kuvakirjaa, josta joku saa leipänsä jo nyt?

Haminan linnoitus - Ruotsin ja Venäjän ranskalaista linnoitusarkkitehtuuria 1722-1810 Suomessa
Haminan bastioni - linnoitus uudessa käytössä
Mistä Hamina sai nimensä
Ruotsinsalmen Venäjä-Ruotsi -meritaistelut 1789-90:
Kukourin linnoitus , Fort Slava - kunnian linnake - Ruotsinsalmen venäläisessä linnoituksessa
Vuoroliikenne Kukouriin
Kotkan kirkot
Salpa-asema - 2. maailmansodan aikainen linnoitus Suomessa

Alueen historia on siis rikas. Miten tulevaisuus?

Maataloudesta

Alueella on vahvat maatalousperinteet: Harjun OppimiskeskusVirolahdella on yksi vanhimmista maatalouskouluista Suomessa;talonpoikien tiedon ja taidon lähde vuodesta 1889. Toinenkin saman alanoppilaitos - Anjala - aloitti jo 1901. Sippolan hovi on ollutsalaojituksen uranuurtaja. Siellä on myös keitetty Suomen ensimmäinenemmental-juusto. Kymenlaakson Osuusmeijeri oli pitkään maan suurinosuusmeijeri. Vankka karjatalous oli maaseudun voima. Nyt maatilojentuotteet jalostetaan pääosin alueen ulkopuolella. Karjojen määrä onpudonnut ennätysvauhtia ja osa-aikainen viljanviljely lisääntynyt.Harventuneilla tiloilla on vähän väkeä, mutta paljon peltoa, paljon maataloustukea. Onko yksin tässä maaseudun tulevaisuus?

Harjun oppimiskeskus - Harjun hovi
Anjalan maa- ja metsätalousoppilaitos
Anjalan kartanomuseo - Wrede-suvun vanhan kartanon tunnelmaa

Suurteollisuudesta

Venäjän valtion tuottoisat työt opettivat Sepra-alueen asukkaitapalkkatyöhön jo parisataa vuotta sitten, mutta isompi muutos alkoi1870-luvulla: Kymen varteen nousi isoja tehtaita ennätysvauhtia -puunjalostusta ja metalliteollisuutta. "Kymenlaaksossa tapahtunutuudenaikaisen industrialismin läpimurto on maamme talouselämänvoitollisimpia nousukohtia" (Veikko Talvi). Teollisuus toi maisemaanpitkät piiput ja ihmisille leveämmän leivän - hyvinvointia kokoSuomelle. Se toi tänne myös palkkayhteiskunnan mallin, joka eläävieläkin vahvana. Suurteollisuus on edelleen Sepra-alueen ylivoimaisinvahvuus. Mutta se ei enää palkkaa lisää väkeä, vaan päinvastoin vähentää. Onko yksin siinä tulevaisuus?

Ankkapurhan teollisuusmuseo (vieritä hiukan...)