Toimintaryhmän alue

Toimintaryhmän alue tarjoaa hyvät puitteet kehittämistyölle. Alue on maantieteellisesti yhtenäinen ja riittävän pieni asukaslähtöiseen toimintaan. Asukkaita on noin 55.000. Kehittymisen perusongelmat ja mahdollisuudet ovat koko alueella samankaltaiset. Toiminta-alue rikkoo sopivasti hallinnollisia rajoja.

Ruotsinpyhtää jakautuu kahden toimintaryhmän alueeseen siten, että kunnan ns. eteläiset kylät ovat Silmu ry -toimintaryhmän aluetta. Jaon pohjana on luontainen suuntautuneisuus. Eteläiset kylät ovat suuntautuneet enemmän Loviisan, muut kylät enemmän Kotkan suuntaan. Samanlainen jako on käytössä eräiden muidenkin yhdistysten kohdalla.

Ruotsinpyhtää kuuluu Itä-Uudenmaan maakuntaan, muut kunnat Kymenlaaksoon. Kymenlaakson puoleisista kunnista Anjalankoski on Kouvolan seutukuntaa, muut kunnat Kotkan-Haminan -seutua (Pyhtää, Kotka, Hamina, Virolahti ja Miehikkälä). Kymenlaakson maakunnan muotoutuessa Ruotsinpyhtää luettiin yleensä Kymenlaaksoon, mutta myöhempi hallintopäätös säilytti sen Uudenmaan läänissä. Joidenkin järjestöjen toiminnassa se on suuntautunut siitä huolimatta Kymenlaaksoon. Pääosa Anjalankoskesta on kuulunut aikoinaan Vehkalahteen (nykyisin Hamina). Luontaisia yhteyksiä asukkaiden välillä on näiden kahden kunnan rajan yli edelleen poikkeuksellisen paljon. Seutukuntarajan ylittävällä yhteistyöllä on laajempikin ulottuvuus: Kymenlaakso on traagisella tavalla kaksinapainen maakunta. Kaikki jyrkkää seutukuntarajaa madaltava toiminta on koko maakunnalle hyödyksi.

Sekä Ruotsinpyhtäällä että Anjalankoskella on koettu myönteisenä POMO -toiminnalla käynnistetty yhteistoiminta seutukunta- ja maakuntarajojen yli. Maaseudun kehittämistyössä jyrkät kylien väliset hallintorajat ovat kielteisiä. Sepran alue synnyttää myös luontaisesti yhteistoimintaa viereisten toimintaryhmien kanssa, Ruotsinpyhtäältä Silmun kanssa ja Anjalankoskelta Pohjois-Kymen kasvun kanssa. Lisäksi Virolahti-Miehikkälä alueelta on paljon yhteistoimintaa Ylämaan kuntaan, joka on Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen aluetta.

Toiminta-alueen suurimpien taajamien asukasluku vuoden 1998 lopussa:

1) 1998 väkiluvusta vähennetty -95 väkilukutilaston haja-asutusalue

2) Husula-Salmenkylä-Tompurinmäki, Uusi-Summa ja Neuvoton

Muiden taajamien asukasluku on alle 3.000 henkeä.

Toimintaryhmän organisaatio

Hallitus

Toimintaryhmän ydin on yhdistyksen hallitus: "Yhdistyksen hallituksen tulee olla alueellisesti tasapuolisesti edustettuna ja hallituksen jäsenten tulee edustaa alueen yksittäisiä ihmisiä, yrittäjiä, yhdistyksiä sekä toiminta-alueen kuntia tasapuolisesti." (sääntöjen 7 §). Hallituksessa on sääntöjen mukaan 5-10 jäsentä, vuonna 2008 valitussa hallituksessa 10 jäsentä.

Jotta "yhteiseen pöytään" saadaan monenlaisia näkemyksiä ja kehittämistyöhön uusia tuoreita voimia, hallituksessa noudatetaan kolmikantaperiaatetta (kustakin ryhmästä 1/3 hallituksen jäsenistä):

1. Julkishallinnon edustajia
   
2. Järjestötaustan omaavia
   
3. Yksittäiset asukkaat ("villit ja vapaat aktivistit")
   

Kolmikantaperiaate pyritään toteuttamaan tiukasti valittavissa hallituksissa. Jäsenehdokkaiksi aktivoidaan tähän asti järjestötoiminnan ja politiikan ulkopuolella olleita asukkaita. Jäsenistölle - etenkin syyskokoukseen osallistuville - tiedotetaan kolmikannan periaatteista, jotta he voivat ottaa ne huomioon hallituksen valinnassa. 

Hallituksen kokouksissa linjataan runsaasti keskustellen alueen kehittämistyö säännösten sekä tämän ohjelman strategian ja muiden periaatteiden mukaisesti. Kullakin hallituksen jäsenellä on lisäksi kaksi roolia yhdistyksen toiminnassa:

• Toimia aluevastaavana: Ottaa vastuuta oman alueensa aktivoinnista ja siellä toimivista hankkeista.
  
• Toimia teemavastaavana: Ottaa hoitoonsa omaan erityisosaamiseensa liittyvän teeman, esim. vetää ko. alan teemaryhmää sekä selvittää ja valmistella ko. alan asioita.
  

Kunkin jäsenen roolit tarkennetaan hallituksen päätöksellä.

Hallituksen toiminnassa huomioidaan tiukasti tietosuojan vaatimukset, jääviyskysymykset ja alueellinen tasapuolisuus. Hallituksen ja vetämisyksikön työssä ei sallita "kotiinpäin vetämistä" pienimmässäkään määrin.

Teemaryhmät

Hallitus  työtä tukevat teemaryhmät. Ryhmien tehtävänä on kyseisen erityisalan osalta toimia hallituksen ja vetämisyksikön tukena mm. aktivoinnissa, hankevalmistelussa ja hankkeiden toteutuksen ohjastamisessa. Teemaryhmän vetäjänä toimii pääsääntöisesti joku hallituksen jäsen. Teemaryhmillä ei ole päätöksenteossa muodollista asemaa, vain neuvonantajan rooli. Teemaryhmien jäseniksi valitaan ensisijaisesti ko. alaa hyvin tuntevia henkilöitä, mutta myös sellaisia, jotka tuovat pohdintoihin laajempaa perspektiiviä ko. sektorin ulkopuolelta. Sama pätee ryhmien käyttämiin asiantuntijoihin. Teemaryhmätyössä otetaan huomioon tietosuoja.

Jäsenistö

Yhdistyksessä oli vuonna 2006 maksaneita jäseniä seuraavasti:

• henkilöjäseniä 113
  
• yhteisöjäseniä 34
  

Yhdistys toteuttaa ajoittain jäsenhankintakampanjoita, joka kohdistetaan erityisesti ohjelma- ja hankevalmisteluun osallistuneisiin asukkaisiin sekä ryhmiin, jotka tähän asti ovat olleet politiikan ja järjestötoiminnan ulkopuolella. Tavoitteena on saada jäseniä kaikista alueen asukasryhmistä ja toimintaan sitä kautta mahdollisimman laajaa näkemystä.

Jäsenhuollon tärkeimmät välineet ovat jäsentiedotteet ja Sepran nettisivut. Tavoitteena on, että jäsenet kokevat jäsenyyden mielekkäänä ja että mahdollisimman moni heistä toimii yhdistyksessä aktiivisesti. Jäseniä kutsutaan mukaan kaikkiin yhdistyksen ja hankkeiden avoimiin tilaisuuksiin ja retkeilyihin. Tavoitteena on, että jäsenistölle - niin kuin muillekin asukkaille - välittyy tieto siitä tekemisen meiningistä, joka Seprassa vallitsee.

Vetämisyksikkö

Sepran toimisto sijaitsee Haminassa, joka on tieyhteydet huomioiden alueen keskeisin paikka. Matka-aika sinne on kaikilta alueen äärikolkilta autolla 45-50 minuuttia. Hamina on myös ollut perinteisesti alueen maaseudun keskuspaikka. Toimistolle vuokrataan sopiva huoneisto toiminnan käynnistyessä. Mikäli mahdollista, toimisto sijoitetaan Haminassa toimivien muiden elinkeinotoimistojen yhteyteen.

Toimistossa on kolme palkattua toimihenkilöä:

• toiminnanjohtaja: päätehtävinä hallinto sekä rahoittaja- ja sidosryhmäyhteydet; toiminnan päävastuu
• hankeneuvoja: päätehtävinä aktivointi ja hankemuokkaus; toiminnanjohtajan sijainen
• hankesihteeri: päätehtävänä maksatusten tarkastus ja sihteerin tehtävät
  

Lisäksi palkataan tarvittaessa määrärahojen puitteissa tilapäistä työvoimaa erityistehtäviin, kuten alueelliseen tai jonkin erityisalan aktivointityöhön.

Hankeaktivointi

Asukkaiden aktivointi on toimintaryhmätyön ydinkysymyksiä. Sepra käyttää siinä osittain hajautettua työtapaa. Aktivointiin kootaan kaikki alueen toimijatahot. Se luo edellytyksiä muullekin kumppanuudelle. Toimisto koordinoi toimintaa. Sen apuna ovat hallituksen jäsenet ja tarvittaessa palkattavat jonkin alueen tai erityisalan innostajat.

Henkilökunnan tehtävänä on aktivoida asukkaita tiedottamalla, järjestämällä tilaisuuksia, koulutusta, retkeilyjä jne. Sepran nettisivuista tehdään alueen yhteinen toimintakanava, jonka kautta toimintaideat leviävät alueelle ja sen ulkopuolelle. Myös järjestöjä käytetään samaan tarkoitukseen. Aktivoinnin oikeellisuus varmistetaan koulutuksella ja jatkuvalla yhteydenpidolla. Toimia suunnataan erityisesti niille alueille, joilla syntyy hankkeita huonosti. Tässä käytetään apuna myös aktiivisimpien alueiden toimijoita. Aktiivisista kyläyhdistyksistä tehdään omatoimisuuden tartunnan levittäjiä. Erityisesti retkeilyt ovat tässä tärkeitä. Niitä tehdään myös oman alueen ulkopuolelle.

Yhteistoiminta muiden toimintaryhmien kanssa on tärkeä seikka aktivoinnissa. Toiminnan mallia voidaan hakea laajemmalta alueelta, yhteiset tilaisuudet alentavat kustannuksia ja nettisivujen linkittäminen tehostaa tiedonvaihtoa. Sepran aluerajaus tarjoaa yhteistoiminnalle hyvät edellytykset.